Edellispäivänä takapihatokoissa Twii teki elämänsä luoksetulon..
..oli kaikki kohillaan, vauhti, stopit, ilme, kaikki!!
Jonkin aikaa mua on jo rassannut se, että Twii ennakoi (?) stoppeja ja vauhti hidastuu..
..ei mitenkään stoppien kohdalla vaan tulee sellaista lehmän laukkaa koko ajan. Ja päätinkin etten tee enää luoksareita :D
Eli ollaan tehty vauhtia erikseen ja stoppeja erikseen, sitten tuli se päivä kun kokeillaan ja olipa kiva nähdä, että on se sieltä kaivettavissa kun vaan osaa kaivaa oikein:)
Huono juttu tässä on tietty se, että nyt ei enää ikinä voi kelpuuttaa mitään muuta, huoh!!
Tänään oli taas agi-ilta ja taas mä osasin valita meille oikeat ohjausvaihtoehdot (hei, toinen kerta peräkkäin), ainut ISO ongelma tuli mun valitsemassa niistossa joka näytti Tuulian mielestä (?) valssilta??
Eihän ne voi olla sama asia, eihän??
No, valssiksi se väännettiin :D
Mutta olipa kivaa ja terapeuttista ja kyllä, sanon näin agista, oho!!
Olen aikoinani tehnyt päättötyöni aiheesta "koira terapeuttina - terapeutti kotonasi" ja kyllä se vaan näin on..
..eikä sen koiran kanssa tarvitse edes kokea mitään isoa, ihan onnistunut luoksari tai valitsema ohjaus voi pyyhkiä koko päivän murheet hartioilta;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti